Aika lentää kun on hauskaa - tai kiireistä

Viime päivityksestä onkin vierähtänyt tovi, jos toinenkin. Taitaa olla siis syytä hieman kertoa, mitä tässä välissä on tapahtunut.

Vatsakivut olivat todennäköisesti kiinnikkeistä johtuvia. Syytä ei varsinaisesti löytynyt. Raskauden kulkuun ne eivät onneksi vaikuttaneet ja helmikuussa syntyikin päälle nelikiloinen poika.

Leikkauksesta (sektio) toipuessa, imettäessä ja lapsia viihdyttäessä sitten onkin aika lentänyt eikä mitään omia projekteja ole oikein ollut aikaa edes miettiä.

Painoa on tullut raskauden aikana ja sen jälkeen reippaasti. Imetys ei sovi minulle, sillä istuessa tuntitolkulla vauva sylissä on liian helppo herkutella. Suklaata, karkkia, keksejä jne on niin paljon yksinkertaisempaa syödä vauvaa imettäessä kuin kunnollista ruokaa. Sen syömiseenhän vaaditaan kaksi kättä. (Joo, tekosyitä osittain.)

Tällä hetkellä olemme lomamatkalla, ja palaamme kotiin kahden viikon kuluttua. Sitten onkin aika aloittaa projekti uudestaan. Pelottaa edes nousta vaa'alle reissun jälkeen.

P.S. Kuvat eivät tällä hetkellä toimi, mutta koitan laittaa ne uudestaan jossain vaiheessa. Ainakin ne tärkeimmät.

Painopäivitystä mässäilyn jälkeen

Tänään siis uskaltauduin aamulla vaa'alle. 118,5 kg oli lukemat, joten 1,2 kg plussaa parissa viikossa. Odotin paljon isompaa lukua, joten olen tyytyväinen. Mässäilyn lisäksihän liikuntaa ei tullut harrastettua kauheasti flunssan vuoksi.

Tänään oli liikunnan suhteen lepopäivä. Syömiset menivät aika hyvin. Tosin yhden kanelikierrepullan söin välipalaksi.

Ensimmäinen plussaviikko

Tiedossahan se oli mutta silti kyllä kieltämättä harmitti nähdä plussalukema vaa'alla. Aamupaino näytti 119,1 kg eli 600 grammaa plussaa viime viikosta. Toisaalta vähemmän kuin olisi voinut eilisen lukeman perusteella olla, koska eilinen lukema oli reippaasti suurempi. Nestettä siis poistunut vuorokauden aikana runsaasti ja toivottavasti poistuu lisää.

Tänään on tullut taasen hyötyliikuntaa, jos nyt kauppakeskuksessa pyörimistä voi liikunnaksi sanoa. Kotiin tullessa lisäksi kävelin kauemmalta bussipysäkiltä.

Tallustelua ja painonnousun historiaa

Eilen en saanut aikaiseksi oikeastaan mitään. Syytän siitä vähäistä unen määrää.

Tänään onkin sitten tallusteltu eilisenkin edestä. Ensin aamulla noin tunnin lenkki ja illalla vielä toinen samanlainen. Välissä pari biisiä zumbaa ja vähän vatsalihasliikkeitä.

Kävin hakemassa kellarin pölyisistä uumenista sinne joskus vuosia sitten hautaamani stepperin. Yllätyksekseni se toimi edelleen ja 100 askelta keskisäädöillä piirtyi mittariin.

Otin pari "ennen" kuvaakin vertailukohdaksi, koska itse on lukemani perusteella vaikea hahmottaa uutta olomuotoaan ilman konkreettisia todisteita. Omakohtaista kokemusta asiasta ei siis ole.

Mitenköhän sitä on itsensä päästänytkään tällaiseen kuosiin?

Paino on hiipinyt pikkuhiljaa korkeammaksi ja korkeammaksi. Muistan ala-asteen kolmannella luokalla, kun isoäitini pelotteli sanomalla: "Kun painat 50 kiloa, niin alkavat kuukautiset." Minähän olin ihan kauhuissani, koska tuo 50 kiloa oli rikottu jo siinä vaiheessa. Tosin kauhean lihava en mielestäni silloin vielä ollut, koska pituuttakin löytyi noin 150 cm.

Niihin aikoihin alkoi paino nousta enemmän ja oman painon salailusta tuli arkipäivää. Yläasteen puolessa välissä painoin noin 90 kg ja lukiossa sitten jo 115 kg. Siihen painonnousu pysähtyikin useaksi vuodeksi, kunnes ensimmäisen raskauden aikana nousi jälleen. Heikko olo helpotti ainoastaan syömällä ja lisäkiloja jäi noin 5. Toisen raskauden aikana jopa laihduin hieman ja synnytyksen jälkeen painoin 117 kg. Siitä paino sitten taas nousi saavuttaen tuon runsaan 122 kg lukeman.

En syytä raskauksia painonnousustani. Syömällä ne kilot ovat tulleet. Suklaa, keksit, karkit, jäätelö, hyvä ruoka..Syöminen vaan on turhan mukavaa.

Suureksi ilokseni vaaka tänäkin aamuna näytti taas hieman pienempää lukemaa ollen 121,5 kg. Vaikuttaisi siis suunnan olevan oikea.