31.8.2012

Suunta on oikea

Vaa'alla kävin tänä aamuna ja lukema oli 119,6 kg. Viikossa siis lähtenyt 600 g.

Mieluusti olisin ottanut suuremmankin pudotuksen mutta pitää olla tyytyväinen, että on kuitenkin laskenut paino. Eilinen mässäily varmaan vaikutti osaltaan lukemaan.

Mittailin myös tänään ja tässä uudet lukemat (vanhat suluissa):
- Vyötärö: 105,5 cm (108 cm)
- Vatsa jenkkakahvat mukaanlukien: 148 cm (noin 150 cm)
- Vatsa navan kohdalta: 124 cm (130 cm)
- Reisi: 70,5 cm/69,5 cm (71 cm/70 cm)
- Olkavarsi: 41 cm/39 cm (41 cm/39 cm)

Mukavasti on vatsanseutu pienentynyt. Reisissä ja olkavarsissa ei pahemmin muutosta. Olen tyytyväinen.


Useasti olen kuullut, että pitää syödä riittävästi, jotta elimistö ei mene säästöliekille. Mikä sitten on riittävästi? Ateriankorvikkeita syömällä päivän kaloriluku jää niinkin alhaiseksi kuin 800 kcal. Onko se sitten riittävästi vai päteekö noin alhainen kalorinsaanti vain ateriankorvikkeiden kohdalla? Pitäisikö "oikeaa ruokaa" sitten syödä enemmän ja kuinka paljon?

Onkohan absoluuttista totuutta olemassakaan?

30.8.2012

Kiinalaiset kalorit

Tänään pyörimme ystäväni kanssa kauppakeskuksessa lähes koko päivän ajan. Kävimme syömässä kiinalaisessa ja shoppailemassa.

Yllätyksekseni kalorilaskuriin syötettyäni mielestäni jopa yläkanttiin kaikki syömiseni kiinalaisessa ja kotona pysyin kuin pysyinkin alle kulutuksen olevassa kalorimäärässä. Toki voi olla, etten ihan kaikkea tajunnut ottaa huomioon kiinalaisen antimia syöttäessäni, koska niitä ei suoraan tietenkään arkistosta löydy. Joka tapauksessa viikon kaloreiden pitäisi olla reippaasti miinuksella, koska useana päivänä syömiseni ovat jääneet noin 1000-1200 kcal. Kiloklubihan suosittelee, että söisin noin 1700 kcal joka päivä, jotta laihtuisin.

Huomenna näkee vaa'an armottoman tuomion. Voi olla, että tämän päivän mässäys nostattaa lukemaa, mutta toivottavasti päästään kuitenkin alle viime perjantain luvun.

29.8.2012

Voihan kalorit!

Rasittavaa, kun syömiäni tuotteita ei löydy suoraan kiloklubin tietokannasta. Sitten saa etsiä ja pähkäillä, mikä tuote nyt parhaiten vastaisi syömääni. Jospa siihen tottuu, kun aikansa taistelee.

Nyt kun olen kirjaillut noita kaloreita ylös, niin yllätyksekseni 1500 kcal mahtuu paljonkin syömistä. Tuntuu, että olen syönyt ihan riittävästi ja silti tällä pitäisi painon pudota? Annoskokoni on aikaisemmin ollut selkeästi turhan suuri ja olen syönyt itseni ihan täydeksi. Nyt taas heti aterian jälkeen tuntuu hetken aikaa, että voisi syödä lisää mutta puolessa tunnissa olo muuttuu kylläiseksi, eikä muuta enää tee mieli.

Herkkujen määrä on pienentynyt selkeästi mutta totesin itsellenikin, että totaalikieltäytymiseen en ala. Nyt seuraan vaan, että kalorit pysyvät alle kiloklubin suosituksen, joka on kohdallani noin 1700 kcal. Mietityttää kyllä, että voiko noin suurella kalorimäärällä laihtua ihan mukavaa vauhtia?

Tänään olen kävellyt rattaita työnnellen noin 2 kilometriä ja lisäksi touhunnut tunnin verran lasten kanssa pihalla. Siinä olikin tämän päivän saldo.

Niin ja löysin tarjouksesta erittäin edulliseen hintaan ateriankorvikkeita. Siis sellaisia veteen sekoitettavia jauheita. Ostin muutaman paketin ja ajattelin, että niitä voisi käyttää korvaamaan ateriaa silloin tällöin, koska niissä tuntui olevan tärkeitä ravintoaineita. Mulla siis joskus meinaa päivällä jäädä syömättä, kun lasten kanssa touhuillessa syöminen meinaa unohtua. Tuollainen korvike tuntui kovin helpolta ratkaisulta ongelmaan. Makukin oli mielestäni hyvä ja kaloreita yhdessä annoksessa 200-220 kcal.

28.8.2012

Kiloklubi

Olen nyt muutamana päivänä syöttänyt kaiken syötäväni/juotavani kiloklubiin. Helppoa se ei aina ole ollut, koska joitain ruokia on mahdoton löytää suoraan siellä olevasta listasta. Olen siis niiden kohdalla koittanut löytää jonkun mahdollisimman samankaltaisen korvaavan tuotteen. Esimerkiksi Ruisrokkia ei ruisleivistä löydy tai minä en sitä sieltä ainakaan löytänyt, joten laitoin toisen ruisleivän mukaan (katsoin, että kalorimäärä ja hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan määrät suurinpiirtein vastaavat toisiaan).

Ei laihduttamista siis edes kalorilaskennassa ole tehty helpoksi. Tai no itse kalorit saa suhteellisen helposti laskettua paketeissa olevien taulukoiden avulla mutta niiden merkkaaminen ylös kokonaisvaltaisen ruokapäiväkirja-analyysin saamiseksi sitten onkin toinen juttu.

Joka päivä kalorimääräni on jäänyt alle laihtumiseen tähtäävän suosituksen. Eilen ja edellispäivänä reilusti alle ja tänään hieman alle, koska ystäväni kanssa kahvipöydässä höpötellessä söin myös keksejä. Laskurin mukaan mun olisi suositeltavaa syödä yli 1700 kcal päivässä mutta mielestäni se tuntuu kovin suurelta määrältä. Tämän päivän osalta laskuri näyttää keksit mukaan lukien noin 1500 kcal.

Liikuntaa on tänään tullut stepperin ja ulkoilun merkeissä.

27.8.2012

Ulkoilua

Sadekuuroista huolimatta olen ulkoillut lasten kanssa tänään yhteensä noin 3 tuntia. Lisäksi hyötyliikuntaa tuli kauppareissulta, koska menin jälleen kävellen kauppaan.

Tanssimatto ja stepperi ovat saaneet olla rauhassa. Siitä huolimatta jaloissa tuntuu, että jotain on tullut tehtyä. Olisiko eilisestä pomppimisesta sitten?

Herkkuja ei ole edes tehnyt mieli tänään. Edistystä. Toivottavasti pysyisikin poissa tuollaiset mielihalut.

Vaa'alla olen päättänyt käydä aina perjantaisin. Tuleehan sitä silti välillä kurkittua painoa muutenkin, mutta ylös merkkaan nyt ne perjantaiset tulokset. Suosituskin taitaa olla tuo viikottainen punnitus.

26.8.2012

Tanssia, tanssia

Jälleen olen tanssinut tuolla pelimatolla. Löysin sieltä sellaisen work-out moodin, jossa näkee, kuinka paljon kuluu kaloreita. Enpä ole tuollaista aikaisemmin edes huomannut. Lisäksi se kertoo, kuinka pitkää hölkkälenkkiä tanssiminen vastaisi.

Tänään kaloreita pelin mukaan kului hieman vajaa 250 ja hölkkänä vastaisi 5 km matkaa. Tuohon jälkimmäiseen en kyllä oikein usko mutta kalorikulutus voi pitää paikkansakin, kun en niiden kulumisesta pahemmin tiedä.

Tänään ei ole oikeastaan tehnyt edes mieli noita keksejä. Enkä niitä ole myöskään syönyt. Mitään muitakaan herkkuja en ole suuhuni laittanut. Jospa se siis tästä helpottaisi pikkuhiljaa. Saisi kyllä mies syödä pois ne tuolta kaapista, jotta niitä ei olisi edes mahdollista popsia.

25.8.2012

Tanssimatto on saanut kyytiä

Tänään olen rääkännyt armottomasti tanssimattoa. Kahdessa jaksossa ja yhteensä noin 1,5 tuntia musiikin mukana pomppimista. Mahtaa tanssimatto huutaa armoa, kun tällainen jättiläinen hyppii päällä. Ei ole onneksi ainakaan vielä hajonnut, joten kaipa se kestää tällaisetkin painot.

Yhtään herkkua en ole syönyt tänään. Mieli teki mutta otin jääkaapista pari porkkanaa ja järsin niitä. Pahin makeanhimo onneksi meni sillä ohitse ja jäi keksit syömättä. Pieniä askelia, pieniä askelia.

Viljojen poistamista ruokavaliosta on ehdotettu. Vielä en tahtoisi alkaa millekään tietynlaiselle ruokavaliolle vaan tarkoitus olisi syödä monipuolisesti ja pienentää annoskokoja. Näin olen toistaiseksi tehnyt. Ehkä jossain vaiheessa, jos tämä tapa ei tuota tuloksia, voin miettiä muita vaihtoehtoja. Kovin ehdotonta ruokavaliota en usko, että pystyisin jatkamaan pitkään ja tarkoituksena olisi kuitenkin saada loppuelämän kestäviä muutoksia aikaan.

24.8.2012

Ja vaaka näytti...

Herkuttelun jälkeen kävin tänä aamuna ensimmäisen kerran vaa'alla ja yllätyksekseni ei ollut tullut lisää painoa. Ei ollut kyllä tippunutkaan vaan vaaka näytti samaa 120,2 kg lukemaa kuin viime viikolla. Täytyy olla tyytyväinen.

Tänään olen hyötyliikkunut, ulkoillut lasten kanssa ja pomppinut tanssimatolla. Varmaan tunti vierähti musiikin tahdissa hypellessä, kun suoritin pelin haastetehtäviä. "Get 80 or more combo", "Get 700 000 points" jne. Mukavaa oli vaikka jalat nyt ovatkin ihan poikki. Tuntee ainakin jotain tehneensä.

Keksejä tuli taas syötyä välipalalla mutta en jaksa niistä nyt stressata. Liikuntaa on kuitenkin tullut ihan kivasti tänään.

23.8.2012

Miksi laihduttaa?

"Miksi laihduttaa?" on kysymys, jonka olen kuullut muutaman kerran. Usein itsekin jonkin verran ylipainoisilta henkilöiltä.

Miksi siis laihduttaa?

Minä ainakin haluan laihtua, jotta voisin paremmin, jaksaisin enemmän ja olisin terveempi. Yritän kovasti miettiä, kuinka paljon paremmin jaksaisin puuhailla lasteni kanssa hoikempana. Kuinka polveni ei välttämättä olisi näin huonossa jamassa koko aikaa. Kuinka riski kakkostyypin diabetekseen pienenisi. Kuinka normaali liikkuminen ei hengästyttäisi tai tuntuisi muuten ikävältä. Kuinka kaupasta löytyisi paljon helpommin kivoja vaatteita.

Onhan noita syitä vaikka kuinka. Voisikin siis kysyä, miksi ei laihduttaisi, jos ylipainoa löytyy. Helppoa se ei toki ole. Sen olen itsekin jo kokenut, vaikka urakkani on vasta ihan alkumetreillä.

22.8.2012

Yksi päivä kerrallaan

Eilen en sortunut mutta tänään otin välipalaksi kaksi keksiä. Vain kaksi onneksi. Makeanhimo on kova, enkä oikein tiedä, millä terveellisellä tavalla sitä voisi tyydyttää.

Kaiken kaikkiaan nelisen tuntia olemme ulkoilleen lasten kanssa tänään. Hieman oli jo viileämpää mutta mukava ulkoilukeli kuitenkin. Parasta se, ettei ole heti hiki päässä, kun vähän kävelee. Puutarha vaan ei oikein tykkää kylmästä. Sipulinvarret ovat selkeästi ottaneet nokkiinsa.

Vaa'alla en ole edelleenkään käynyt. Perjantaina sitten tuomio, kuinka paljon herkuttelu heilauttaa painoa.

21.8.2012

Taistelua mielihaluja vastaan

Koko päivän on tehnyt mieli niitä kaapissa kummittelevia keksejä. Ne ovat suorastaan vaatineet minua syömään itsensä. Ainakaan vielä en ole sortunut. Enkä aio sortuakaan.

Olisi niin paljon helpompaa vain antaa mielitekojen viedä itseään. Tiedostan kuitenkin, että juuri se on tuonut minut tähän tilanteeseen. Uskon ja toivon mielihalujen helpottavan edes vähän, jos ne pystyisi olemaan huomioimatta edes kuukauden päivät. Kokemusta ei ole, joten tulevaisuus näyttäköön, miten käy.

Hyötyliikuntaa on tullut taas hyvin päivän mittaan. Muuta ei ole vielä oikein ehtinyt, kun olimme jälleen liikenteessä ison osan päivästä. Vielä voisi ainakin stepperillä askeltaa.

Kyllä tämä tästä.

20.8.2012

Hyötyliikuntaa ja kiinalaista ruokaa

Viikonlopun mässäilyjä olen nyt ainakin yrittänyt osittain edes sulattaa tänään hyötyliikkumalla. Ensin lähikauppaan kävellen. Sitten sieltä kauppakeskukseen bussilla, kun 10 km matkaa en ainakaan vielä jaksa kävellen mennä. Kauppakeskuksessa pyörimistä muutama tunti ja sitten taas bussilla kotiin. Tosin jäin bussista pois kauemmalla pysäkillä ja kävelin noin kilometrin matkan kotiin.

Kauppakeskuksessa kyllä kävimme koko perheen voimin kiinalaisessa ravintolassa syömässä, kun miehellä kerrankin oli arkivapaa. Onneksi kiinalainen ruoka ei taida ainakaan sieltä ihan pahimmasta päästä olla, jos ravintolaruokia vertailee. Paljon kasviksia, lihaa ja vähän riisiä löytyi mun lautaselta. Sorruin kyllä kahteen friteerattuun kananpalaan.

Oli mukava pitkästä aikaa syödä ulkona. Viime kerrasta taitaa olla jo puolisen vuotta.

Vaa'alle en ole edelleenkään uskaltautunut. Jospa sitten perjantaina?

19.8.2012

Plörinäksi meni

Voihan kettu ja muut metsän eläimet, että ihminen osaa olla heikko. Eilen ja tänään on mutusteltu keksejä ihan urakalla. Aina päätin, että enempää en ota mutta taas hetken päästä kävi käsi keksikulholla. Liikkuminenkin on jäänyt vähäiseksi, joten ihan plörinäksi on mennyt viikonloppu.

Vaa'alle en ole uskaltanut nousta, ettei vielä suurempi ketutus iske, jos ja KUN ne lukemat ovat pompanneet ylöspäin.

Ei auta. Suosta on noustava.

18.8.2012

Makeanhimo!

Samaa rataa nyt menneet päivät. Ulkoilua ja lasten kanssa touhuilua. Ei siis mitään ihmeellistä.

Kauheasti ei nyt ole viitsinyt tanssia tai zumbata, kun kuukautiset aiheuttavat inhottavan olon. Kyllä se tästä taas, kun nämä alkupäivät menevät ohitse. Kauhean makeanhimonkin aiheuttavat tai ainakin niitä tästä syytän. Heh.

Ilokseni huomasin tänään puutarhassani, että kurkkuja on tulossa. Muutamia alkuja näkyi jo olevan ja runsaasti kukkia. Herneissäkin kukkia, mutta palkoja en vielä huomannut. Sipulinvarsia olen jo pakastanut useita litroja ja lisää tulee koko ajan. Sipuleitakin siis saadaan omasta maasta jossain vaiheessa. Tomaatit eivät taida enää ehtiä, kun ne kylvin myöhässä, ja ovat vielä kovin kitukasvuisia.

Mitä tehdä, kun koko ajan tekisi mieli puputtaa jotakin? Ja nimenomaan kaikkea ei-niin-terveellistä. Keksit vainoavat minua tuolta kaapista ja popcornit huutavat nimeäni. Olen vahva, olenhan?

16.8.2012

2 kiloa poissa

Projektin alusta on huomenna kulunut 2 viikkoa ja tänään vaaka näytti 2 kg vähemmän. Suunta ja vauhti hyvä.

Mukavaa, että paino ei ole noussut vaikka naiseuden ihanuudetkin taas muistuttavat minua olemassa olollaan. Ymmärtääkseni ennen kuukautisia paino saattaa nousta jopa useamman kilon verran. Aikaisemmin en ole kauhean tarkkaan painoani seuraillut, joten en osaa omalta kohdaltani sanoa, nouseeko painoni vai ei. Joko siis painoni ei pahemmin noista heilahtele tai sitten painoa on lähtenyt suhteessa jopa enemmän kuin tuo 2 kg.

Tänään on taas nautittu hellepäivästä ulkoillen. Muuta liikuntaa ei olekaan tullut mutta ainakin jaloissa tuntuu lähes koko päivän touhuilu pihalla. Viime yönäkin piti ottaa magnesiumia, kun alkoi pohje krampata kesken unien.

Pitäisiköhän alkaa ottaa joka päivä vitamiini- ja hivenainelisää painonpudotuksen aikana? Yritän kyllä syödä monipuolisesti ja terveellisesti mutta riittääkö se.

15.8.2012

Hyötyliikuttu urakalla

Tänään lähdin lasten kanssa kotoa jo aamulla kymmenen aikaan ja noin tunti sitten tulimme takaisin. Koko päivä siis liikenteessä. Ensin hyötykävellen kauppaan ja siitä ystävän luo. Touhuilua lasten kanssa ulkona ihanassa hellesäässä. Kotiin kyllä tulimme bussilla.

Muuta liikuntaa ei ole kyllä tullut tänään mutta kropassa tuntuu, että jotain on tehty, joten eiköhän tuo riitä.

Vaaka oli taas armollinen ja näytti lukemaa 120,4 kg. (200 g vähemmän kuin eilen.)

Hyviä vinkkejä oli tullut. Kunhan kunto kasvaa, niin voisi koittaa lisätä jumppaliikkeitä/tanssahdella siivoamisen lomassa.

14.8.2012

Väsynyt mutta onnellinen

Viime yönä ei taas tullut kauheasti nukuttua. Kuopus heräsi 4 aikaan aamulla, eikä nukahtanut enää uudestaan. Vatsa taisi vaivata, koska mikään asento ei tuntunut olevan hyvä. Onneksi helpotti sitten kuitenkin ja nukkui hyvät päiväunet puolilta päivin.

Liikunta on jäänyt vähemmälle, kun on väsyttänyt koko päivän. Stepperillä askelsin hetken aikaa ja muutaman biisin tanssin matolla.

Tänä aamuna näki pitkästä aikaa painon. Lukema oli 120,6 kg eli 1,6 kg lähtenyt. Olen onnellinen tulokseen. Vauhtikin taitaa olla aika sopiva, koska tuostahan tulee kilon verran viikkoa kohti.

13.8.2012

Hyppii ja pomppii

Tänään on liikuttu viikonlopunkin edestä. Kaivoin kaapista sinne hautaamani tanssimattopelin. Noin puolituntia hikistä hyppimistä ja pomppimista maton päällä yrittäen osua nuolille pelin osoittamalla tavalla. Taito - ja etenkin kunto - on rapistunut sitten viime kerran, joka oli ennen lapsia. Kyllä silti ihan mukavasti meni ja pääasia, että tuli hiki ja tunsi jotain tehneensä.

Naapurit varmaan ovat ihmetelleet, mitä kummaa töminää kuuluu, kun yli 100-kiloinen pomppii tanssimatolla. "Tömp tömp tömp, jump jump jump".

Lisäksi on hyötyliikuttu lähikauppaan, jossa ei tosin kaipaamania vaa'an pattereita ollut. Piti siis kuitenkin käskeä miestä tuomaan niitä työmatkalla isosta marketista. Mutta nyt siis on uudet patterit vaa'assa ja huomenna näkee taas painolukemat.

12.8.2012

Keksitalkoot jatkuvat

Viimeiset keksit tulivat uunista ulos 7 aikaan aamulla. Uusi taikina tehtiin puolilta päivin ja edelleen paistaminen jatkuu. On sitten ainakin tarpeeksi keksejä. Viisi keksiä olen syönyt koko urakan aikana. Ennen niitä olisi mennyt kymmeniä.

Tällekään päivälle ei ole kauheasti tullut liikkumista. Muutaman kerran zumbasin sen saman demobiisin läpi. Pitäisi varmaan hankkia koko versio zumbapelistä. Lisäksi uskaltauduin uudestaan stepperin päälle ja 100 askelta näytti mittari.

Huomenna ostamaan uudet paristot vaakaan niin näkee painoakin.

11.8.2012

Keksitalkoot

Tänään on liikkuminen jäänyt aika olemattomaksi. Koko päivänä en ole edes nokkaani ulos laittanut, koska meillä on ollut keksitalkoot. On isommat juhlat tulossa ja niihin leivottu erilaisia keksejä noin 5 kiloa. Ihme kyllä en ole yhtään keksiä maistanut. Ei ole edes tehnyt mieli.

Kotityöthän kuluttavat energiaa myös. Mitenköhän mahtaa olla leipomisen kanssa? Täytyyhän siinäkin puuhailla kaikenlaista.

10.8.2012

Ei paljoa raportoitavaa

Hyötyliikuntaa on tänään taas tullut, kun kävin lasten kanssa kirjastossa. Kävelin sinne (noin 2 km) mutta takaisin tulin bussilla. Laiskuus iski.

Polvi on jo parempi ja huomenna voisi taas testata stepperiä.

Vaa'asta loppui patteri. En siis tänäänkään päässyt vakoilemaan painoani. Sopivaa patteria ei löytynyt lähikaupasta, joten pitää lähteä isoon kauppaan etsimään sellaista. Siihen saakka olen painopimennossa.

Kuinkakohan usein noita mittoja kannattaisi ottaa? Viikossa tuskin on mitään ainakaan tapahtunut, mutta olisikohan kuukausi sopiva väli? Noh, voihan sitä kokeilla kuukauden välein, onko muutosta tullut ja jos ei ole, niin mittaa sitten vielä harvemmin.

9.8.2012

Hyötyliikuntaa

Tänään olen tehnyt vain noin 2 km kävelylenkin. Hyötykävelyä oikeastaan, koska kävin kävelin kauppaan. Aikaisemmin olen tuonkin matkan kulkenut bussilla, ja tänäänkin kyllä tulin bussilla takaisin. Pitää ottaa tavaksi tällainen hyötyliikunta.

Hyötyliikunta voisi olla sopiva tapa minulle lisätä liikkumista. Kaupassa pitää ravata usein joka tapauksessa ja edes yhden suunnan käveleminen tekee jo tosiaan kaupasta riippuen 1-2 km. On vaan aivan liian helppoa hypätä bussin kyytiin, kun niitä kulkee suhteellisen usein. Otetaan lähikauppaan menot kävellen yhdeksi tavoitteeksi.

Polvi edelleen hieman turvoksissa mutta paremmassa kunnossa jo kuin eilen.

Untakin tuli vihdoin ja viimein kunnolla. Kuopus nukkui viime yönä 12 tuntia yhdellä heräämisellä! Taisi olla todella väsynyt huonosti nukuttujen öiden takia. Jospa taas tällä erää hammasvaivat helpottivat. Eiköhän se selviä tänä yönä.

Uskokaa tai älkää mutta unohdin käydä aamulla vaa'alla! Miten näin pääsi käymään? En siis osaa sanoa, onko mitään muutosta eiliseen. Heh. Eihän kyllä vaa'alla tarvitsisi päivittäin rampata.

8.8.2012

Polvi ei tykkää stepperistä

Voihan kettu sentään, kun polvi meinaa sanoa sopimuksensa irti.

Stepperillä jo ihan alkuun tuntui naksuntaa polvessa mutta ei tehnyt oikeastaan kipeää, joten jatkoin askeltamista. Tuntemukset polvessa muuttuivat kuitenkin aika pian ikävämpään suuntaan ja lopetin. Nyt on sitten polvi turvoksissa. Auts. Taitaa jäädä stepperin käyttö nyt ainakin hetkeksi.

Polviongelma ei toki ole uusi juttu. Koko ikäni olen siitä kärsinyt, kun se ei ole rakenteeltaan ihan normaali. Siihen lisäksi vielä massiivinen ylipaino niin selväähän se, että polvi ei tykkää. Yksi syy lisää pudottaa painoa, jos vaikka kevyempänä polviongelmatkin helpottaisivat.

Lasten kanssa tuli ulkoiltua pari tuntia päivällä, mikä ei toki paljoa liikkumista itseltäni vaadi. Päiväunien ajan eli tunnin verran tuli kuitenkin taas käveltyä vaunujen kera. Saahan niistäkin mukavaa lisäpainoa tehostamaan vaikutusta.

Vaaka sentään oli positiivisella päällä ja piirsi jo kokonaisen kilon vähemmän kuin projektin alussa. Lukema siis aamulla 121,2 kg.

7.8.2012

Tallustelua ja painonnousun historiaa

Eilen en saanut aikaiseksi oikeastaan mitään. Syytän siitä vähäistä unen määrää.

Tänään onkin sitten tallusteltu eilisenkin edestä. Ensin aamulla noin tunnin lenkki ja illalla vielä toinen samanlainen. Välissä pari biisiä zumbaa ja vähän vatsalihasliikkeitä.

Kävin hakemassa kellarin pölyisistä uumenista sinne joskus vuosia sitten hautaamani stepperin. Yllätyksekseni se toimi edelleen ja 100 askelta keskisäädöillä piirtyi mittariin.

Otin pari "ennen" kuvaakin vertailukohdaksi, koska itse on lukemani perusteella vaikea hahmottaa uutta olomuotoaan ilman konkreettisia todisteita. Omakohtaista kokemusta asiasta ei siis ole.

Mitenköhän sitä on itsensä päästänytkään tällaiseen kuosiin?

Paino on hiipinyt pikkuhiljaa korkeammaksi ja korkeammaksi. Muistan ala-asteen kolmannella luokalla, kun isoäitini pelotteli sanomalla: "Kun painat 50 kiloa, niin alkavat kuukautiset." Minähän olin ihan kauhuissani, koska tuo 50 kiloa oli rikottu jo siinä vaiheessa. Tosin kauhean lihava en mielestäni silloin vielä ollut, koska pituuttakin löytyi noin 150 cm.

Niihin aikoihin alkoi paino nousta enemmän ja oman painon salailusta tuli arkipäivää. Yläasteen puolessa välissä painoin noin 90 kg ja lukiossa sitten jo 115 kg. Siihen painonnousu pysähtyikin useaksi vuodeksi, kunnes ensimmäisen raskauden aikana nousi jälleen. Heikko olo helpotti ainoastaan syömällä ja lisäkiloja jäi noin 5. Toisen raskauden aikana jopa laihduin hieman ja synnytyksen jälkeen painoin 117 kg. Siitä paino sitten taas nousi saavuttaen tuon runsaan 122 kg lukeman.

En syytä raskauksia painonnousustani. Syömällä ne kilot ovat tulleet. Suklaa, keksit, karkit, jäätelö, hyvä ruoka..Syöminen vaan on turhan mukavaa.

Suureksi ilokseni vaaka tänäkin aamuna näytti taas hieman pienempää lukemaa ollen 121,5 kg. Vaikuttaisi siis suunnan olevan oikea.

6.8.2012

Voihan väsymys

Tämä päivä ei meinaa lähteä käyntiin sitten millään. Kuopukselle tulee hampaita ja sen huomaa. Noin tunnin välein heräilty koko yö. Kipulääkekään ei tunnu helpottavan pienen oloa. Onneksi tämä on väliaikaista.

Kohta kello on jo kaksi päivällä ja edelleen olo on kuin junan alle jääneellä. Väsyttää ja kolottaa.

Liikkumiset taitavat jäädä iltaan, jos vaikka saisi otettua pienet tirsat piakkoin. Toivossa on hyvä elää ja niin edelleen..

5.8.2012

Zumbaa ja saunaa

Kolme kertaa jälleen jaksoin zumbata sen saman demobiisin. Vieläkään en yltänyt kolmeen tähteen. Pahus. Se oli meinaan tavoitteena. Pääasia keventämisen kannalta kuitenkin, että tuli hiki.

Zumbaamisen - jos tuota heilumista nyt zumbaamiseksi voi sanoa - jälkeen oli ihana mennä oman saunan kuumiin löylyihin. Eucalyptusta veteen ja ei kun kiukaalle. Nautinnollista.

Lihakset mukavasti hellänä ja mieli rentona onkin hyvä mennä nukkumaan. Kauniita unia siis kaikille. Huomenna on päivä uus.

Olipas virkistävää

Matkan pituudesta en osaa sanoa mutta tunnin verran tuli ulkoiltua. Kävelyä kauniissa kesäsäässä.

Millään ei olisi jaksanut lähteä liikkeelle. Onneksi kuitenkin sai aikaiseksi, koska olo on huomattavasti energisempi nyt lenkin jälkeen. Jalat tosin ovat energisyydestä toista mieltä.

Hyvä olo kaiken kaikkiaan.

Alku aina vaikeaa...


Kyllä ihmismieli on heikko. Suklaalevy voitti ja puolet siitä hävisi tämän herkkuhimoilijan sisuksiin. Toisaalta, vain puolet. Aikaisemmin olisi mennyt koko levy ja vielä karkkia päälle.

Sanontahan menee: "Alku aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo." En vielä osaa sitä lopun kiitosta kuvitella mutta tuo alun vaikeus on kyllä hyvinkin totta. Illalla tehdyt vatsalihasliikkeet tuntuvat kiristyksenä vatsassa ja niskaa jumittaa. Taidan siis tehdä jotain väärin?

Vaaka onneksi näytti tänä aamuna 121,9 kg eli 300 grammaa vähemmän kuin eilen. Jee. Tiedän kyllä, ettei kannattaisi joka päivä punnita, kun vuorokausivaihtelukin näillä lukemilla on hurja. Silti se vaan tuntuu niin kovin mukavalta, että luku on edes hieman pienempi kuin eilen.

Tänään olisi tarkoitus käydä kävelylenkillä. Lenkin pituudesta en vielä tiedä, mutta toivottavasti jaksaisi ainakin pari kilsaa taapertaa. Holkkää tai juoksua en uskalla edes harkita. Lisäksi voisi taas koittaa Zumbata.

4.8.2012

Heilu, heilu!

Kineticin Zumbaa on nyt kokeiltu. Huhhuh. Muutaman kerran demon yksi biisi läpi heiluen ja hirvittävä hiki päällä. Kunto: olematon.

Kovin vaikealta tuntui seurata liikkeitä mutta eiköhän harjoitus tee mestarin. Kolmannella kerralla meni jo paremmin ja suoritus arvioitiin kahden tähden kelpoiseksi. Kyllä tuli ylpeä olo noista tähdistä. Pääsisinköhän seuraavalla yrityksellä jo kolmeen tähteen? Viisi niitä siis on kaiken kaikkiaan.

Ruokailut ovat toistaiseksi pysyneet aisoissa, joten hyvältä vaikuttaa alku. Pitänee vaan piilottaa tuo nimeäni kovasti huuteleva suklaalevy jonnekin kaapin syvimpiin syövereihin.

Matka kohti keveämpää elämää alkaa

Olen pian 30-vuotias lähes koko ikäni ylipainoa kantanut nainen. Pituutta himpun alle 180 cm ja painoa tänä aamuna 122,2 kg.

Nyt olen vakaasti päättänyt saada painon alas ja päätin ihan julkisesti sitten kirjoittaa matkastani kevyempään elämään. Tulen jakamaan kanssanne tuntojani ja mietteitäni matkani varrelta.

Mittoja:
- Vyötärö: 108 cm
- Vatsa jenkkakahvat mukaanlukien: noin 150 cm
- Vatsa navan kohdalta: 130 cm
- Reisi: 71 cm/70 cm
- Olkavarsi: 41 cm/39 cm

Pudotettavaa siis paljon ja kokemusta hyvin vähän. Huh. Se, että myöntää ongelman ja päättää tehdä sille jotain, on viisaiden mukaan ensimmäinen askel onnistumiseen, eikös? Saas siis nähdä, miten pläskin käy.