Sokerirasitus tehty

Tänään tosiaan kävin sokerirasituksessa ja arvot olivat normaalit. Paastoarvo 5,8 ja tunnin arvo 7,3 sekä kahden tunnin arvo 4,7. Viitearvot paastolle alle 6,1, tunnin viitearvoa en muista mutta varmaan jotain 10 paikkeilla ja kahden tunnin viitearvo on alle 7,8. Tuo kahden tunnin arvohan on se kaikkein tärkein paastoarvon lisäksi.

Pääsin siis siihen raskausdiabetestutkimukseen. Vielä en tiedä, mihin ryhmään arpoudun, mutta pitäkää peukkuja, että pääsisin yksilöryhmään. Lisätietoja saan lähipäivinä.

Syömisten alamäki jatkuu. Sokerirasituksen jälkeen mielihalut veivät voiton ja matka suuntasi kiinalaista ruokaa nauttimaan. Pitää ryhdistäytyä ja varautua henkisesti ensimmäiseen plussaviikkoon koko projektin aikana. Sen verran huonosti on nyt mennyt ruokailujen suhteen.

Nilkka on onneksi jo parempi ja tänään tulikin käveltyä muutaman kilometrin verran. Huomenna ajattelin taas mennä taloyhtiön pikkukuntosalille polkemaan kuntopyörää ja tekemään joitain ylävartalolihaksia sekä polven ojentajia. Muita lihaksia en ihan tarkalleen osaa sieltä löytyvillä laitteilla tehdä. Pitänee kysäistä neuvoja joltain naapurilta jossain vaiheessa.

Hulavannetta en ole nyt kokeillutkaan useaan päivään. Mustelmat kyljissä, vatsassa ja polvissa kyllä muistuttavat sen olemassaolosta. En ole vielä luovuttanut, nyt vaan päivät ovat jotenkin juosseet kauheaa vauhtia, eikä itse ole meinannut vauhdissa pysyä.

Sade pilasi suunnitelmat

En ole sokerista mutta en siltikään viitsinyt sateessa toteuttaa suunnitelmaani kävellä ensin lähimpään kauppaan ja siitä taas puistoon. Matkaa olisi tullut noin 4 km yhteen suuntaan ja kotiin sieltä sitten vielä noin 3 km. Menin sitten vaan bussilla kauppaan ja takaisin kotiin. Muuten sade ei kyllä estäisi mutta olemme juuri olleet kaikki flunssassa.

Pitää toteuttaa suunnitelma jonain muuna päivänä, kun sää on suotuisampi.

Hulavannetta koitin taas hetken verran pyörittää. Ei se edelleenkään onnistu. Tällä kertaa kyllä sain jopa 4-5 kierrosta, joten kaipa tuo harjoittelu on jotain vaikuttanut. Tai sitten oli vaan tuuria matkassa tuolla yhdellä pyörityksellä.

Tekniikka ei pelaa

Hulavannetta on yritetty saada liikkeelle heti aamusta, kun esikoinen oli vielä turvallisen etäisyyden päässä nukkumassa. Liikkeellä se vanne oli mutta ihan jossain muualla kuin vyötärön ympärillä. Jälleen maksimikierrokset jäivät sinne kolmeen. Kuopuskin katseli kummastuneena äidin omituista touhuilua ja nauramista.

Muuten olikin aika laiska päivä. Unta tuli turhan vähän yöllä ja päivällä sitten väsytti senkin edestä. Silti sain itseni kurkkaamaan taloyhtiön "kuntosalia". Eipä siellä kovin kummoisia laitteita ollut ja niistäkään en suurinta osaa pysty käyttämään joko osaamisen puutteen tai painorajan takia. Eniten harmitti, että selkälihaksia varten oleva sellainen penkki, jossa roikutaan jalkojen varassa, oli painorajaltaan vain alle 100 kiloisille. Tosin se muutenkin vaikutti todella heiluvalta tapaukselta. En siis alle 100 kg painavanakaan siihen ehkä uskaltautuisi.

Kuntopyörää poljin varovasti huonon polveni vuoksi 10 minuuttia. Ei tuntunut pahalta, joten seuraavalla kerralla voisi polkea hieman pidempään. Pitää vaan seurailla, ettei kipeydy jälkikäteen, kun pyöräily ei ole kaikkein parhainta polvivammaiselle. Lisäksi tein hartia- ja käsilihaksia sellaisella laitteella, jonka nimeä en tiedä. Tuolla ei juoksumattoa tai selkälihaslaitetta (sitä huteraa penkkiä lukuunottamatta) ole ja niitä olisin kyllä kaivannut. Parempi kuitenkin tuo kuin ei mitään.

Ehdottakaas hyviä selkälihasliikkeitä, joita voi tehdä kotona. Sen perusliikkeen tiedänkin. Siis sen, jossa mahalla maatessa nostetaan ylävartaloa ylös lattiasta. Siinä olo vaan tuntuu jotenkin tukalalta.

Hulavanne

Ostin tänään tuollaisen 1,2 kg hulavanteen. Kuten arvelinkin, sen pyörittäminen on todella vaikeaa. Lisävaikeutta hommaan toi vielä vannetta itselleen himoitseva pikkulapsi. Lapsena sen pyörittäminen ei tuntunut yhtään näin vaikealta. Eihän siinä lapsuuden vanteessa ylimääräistä painoa ollut mutta siltikin uskoisin enemmän olevan kyse tekniikan puutteesta nykyään.

Maksimissaan taisin pari-kolme kierrosta saada vanteen pysymään poissa lattialta. Kyljet ovat hellinä, eivät toki varsinaisen pyörittämisen vuoksi vaan siitä hakkaamisesta, jonka vanne pyöriessään aiheuttaa. Olisi ehkä sittenkin pitänyt harkita sitä 0,75 kg vannetta. Tähän sopii hyvin sanonta; "No pain, no gain."

Kävelyä on jälleen tullut päivän mittaan ainakin 4 km. Eihän tuo kovin paljon ole, mutta parempi kuin ei mitään. Lisäksi runsas tunti siivoamista ihan reippaalla tahdilla, joten eiköhän jonkun verran ole energiaa palanut.

Ulkoilua aurinkoisessa säässä

Tänään olin lasten kanssa monta tuntia puistossa, ja sää oli mitä ihanin. Aurinko paistoi koko päivän. Tuuli muistutti siitä tosiasiasta, että syksyssä jo ollaan, mutta se ei menoa haitannut.

Emme olleet lähipuistossa vaan menimme isompaan puistoon hieman kauempana. Bussin sijasta hyötyliikkuen. Yhteensä kävelyä tuli noin 4 km. Väsymys ei silti painanut vaan olo tuntui hyvin energiseltä. Flunssakin siis on jo lähes päihitetty. Rippeet toki vielä hieman viemässä voimia mutta ei varmasti enää kauaa vaivaa.

Oloon omalta osaltaan vaikutti myös se, että sain rauhassa nukkua puolille päivin miehen hoitaessa lapsia aamulla. Mies sai puolestaan levätä, kun vein lapset puistoon.

Kommenteissa ehdotettua hulavannetta olen googlettanut ja vaikuttaa hauskalle. Pitää koittaa metsästää sellaista jostain itsellekin. Ei ollut edes hirveän hintava (vaikka etukäteen sellaiseksi luulinkin). Taisi noin 20 euroa maksaa. Toinen, josta olen jossain vaiheessa lukenut on kahvakuula. Tosin sen käyttö taitaa olla hieman hankalampaa itse opetellä?

Miehellekin hulavannetta ehdottelin ja se vain katseli alta kulmien siihen tyyliin, että "taas noita akkojen hömpötyksiä".