Alku aina vaikeaa...

Kyllä ihmismieli on heikko. Suklaalevy voitti ja puolet siitä hävisi tämän herkkuhimoilijan sisuksiin. Toisaalta, vain puolet. Aikaisemmin olisi mennyt koko levy ja vielä karkkia päälle.

Sanontahan menee: "Alku aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo." En vielä osaa sitä lopun kiitosta kuvitella mutta tuo alun vaikeus on kyllä hyvinkin totta. Illalla tehdyt vatsalihasliikkeet tuntuvat kiristyksenä vatsassa ja niskaa jumittaa. Taidan siis tehdä jotain väärin?

Vaaka onneksi näytti tänä aamuna 121,9 kg eli 300 grammaa vähemmän kuin eilen. Jee. Tiedän kyllä, ettei kannattaisi joka päivä punnita, kun vuorokausivaihtelukin näillä lukemilla on hurja. Silti se vaan tuntuu niin kovin mukavalta, että luku on edes hieman pienempi kuin eilen.

Tänään olisi tarkoitus käydä kävelylenkillä. Lenkin pituudesta en vielä tiedä, mutta toivottavasti jaksaisi ainakin pari kilsaa taapertaa. Holkkää tai juoksua en uskalla edes harkita. Lisäksi voisi taas koittaa Zumbata.