Tämä päivä ei meinaa lähteä käyntiin sitten millään. Kuopukselle tulee hampaita ja sen huomaa. Noin tunnin välein heräilty koko yö. Kipulääkekään ei tunnu helpottavan pienen oloa. Onneksi tämä on väliaikaista.
Kohta kello on jo kaksi päivällä ja edelleen olo on kuin junan alle jääneellä. Väsyttää ja kolottaa.
Liikkumiset taitavat jäädä iltaan, jos vaikka saisi otettua pienet tirsat piakkoin. Toivossa on hyvä elää ja niin edelleen..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti