Vointi paranee hitaasti mutta varmasti

Tänään oli jo sen verran hyvä olo taudin rippeistä huolimatta, että olimme lähes koko päivän liikenteessä. Kävelyä tuli ainakin 4 km ja lisäksi vähän puuhailua lasten kanssa.

Ruokailutkin ovat pysyneet kurissa. Pitäisiköhän sitä alkaa laittaa ruokapäiväkirjaa tännekin?

Ostin myös uuden takin. Aikaa ja energiaa sen hankkimiseen meni, koska vasta neljännestä kaupasta löytyi takki, joka mahtui päälle. Sieltä tosin poistomyynnistä, joten alennusta oli noin 60 %. Vaatimuksena oli hyvä vedenpitävyys ja hankkimassani takissa se onkin 10 000 mm. Sama siis kuin lasten haalareissa.

Takki on hieman iholla kiinni takamuksen/vatsamakkaran kohdalla mutta ei kuitenkaan liian kireä. Siitä siis huomaa, että maha pullottaa mutta tuntuu päällä mukavalta. Jonkin verran venyy tuo materiaali. Tässä vielä kuvia takista ja lisään ne myös tuonne tavoitevaatteisiin, koska laihtuessa varmasti istuu vielä paremmin kuin nyt.

Tauti alkaa hellittää pikkuisen

Ihanaa, että alkaa jo toivo herätä tämän taudin voittamisesta. Olo on tänään ollut jo parempi kuin eilen tai sitä ennen. Ulkoilu lasten kanssa sujui jo sillä tavalla hyvin, että ei tullut pahoinvointia tai pyörrytystä. Ruokakin on jo maistunut (ja sen on kyllä tämän päivän syömisissä huomannut!).

Ruokapuoli ei siis ole mennyt kovin hyvin suunnitelmista huolimatta. Tosin eilinen meni reippaasti alle suositeltujen kaloreiden, joten haitanneeko se, että tänään sitten ylittyi hieman? Jotain radikaalia pitäisi kyllä keksiä tuohon ruokailuun ja uuden ruokarytmin löytymiseen.

Aikaisempaan kirjoitukseen viitaten, tietääkö kukaan, mistä vielä voisi löytää sopuhintaisen 80/86 cm vedenpitävän välikausihaalarin pojalle? Esikoiselle ostin Jonathanin vihreä-valko-harmaan puvun alerekistä, joten samanlaista en viitsi kuopukselle hankkia.

Kuinka kauan flunssa voi oikein kestää?

Edelleen heikossa kunnossa. Toivottavasti ei ole kyse mistään viikkoja kestävästä kestoflunssasta.

Ruokailut ovat menneet hyvin. Kalorit alle suosituksen, kun ei oikein mikään maistu. Luulisi ainakin tulevan pudotusta sitten vaa'an lukemissa.

Tänään uskaltauduin hetkeksi ulos lasten kanssa. Oli pakko, koska molemmat hyppivät seinillä pitkän sisälläolojakson takia. Lapset tykkäsivät mutta minä en kauheasti nauttinut. Tuli suorastaan paha olo vaikka olimme ulkona vaan noin puoli tuntia.

Vitamiineja olen popsinut yli suositusten, juonut hunajavettä, yrittänyt levätä jne mutta ei tunnu olevan mitään vaikutusta. Mitäs muita flunssankarkotuskeinoja on?

Uusi kuu, uudet kujeet

Niin se aika vierii ja kalenterin sivun sai kääntää lokakuulle. Kalenterin sivua kääntäessä samalla käänsin uuden sivun tässä projektissani. Aikomuksenani liikkua enemmän ja myös tehdä jotain syömisilleni.

Tänään edelleen flunssa kiusaa mutta siitä huolimatta syömiset ovat olleet terveellisiä ja kalorimäärä vielä reippaasti alle kiloklubin suosituksen. Tosin jotain pientä voisi vielä ennen nukkumista syödä.

Liikuntaa en ole taudin vuoksi vielä harrastanut. Sen lisääminen jää suosiolla paranemisen jälkeiseen aikaan.

Ei mitään uutta

Tämä päivä on ollut hyvin samanlainen kuin eilinenkin. Ei liikuntaa. Heikotusta ja huonoa oloa. Tosin syömiset ovat olleet paremmin kondiksessa.

Tauti kiusaa edelleen ja nyt esikoinenkin on alkanut yskiä. Kohta meitä on sitten jo kolme flunssan kourissa. Voi ei!

Onko väärin olla pettynyt?

Projektin aikana on lähtenyt 3,8 kg. Kai siihen pitäisi olla tyytyväinen vaan kun en ole. Olisi paljon mukavampi nähdä suurempia lukuja. Omaa syytähän tuo pieni lukema on. Olen käynyt syömässä ravintolassa, en ole liikkunut joka päivä, herkkuja olen syönyt jne. Ihan oma vika siis mutta pettymys se on siitä huolimatta.

Sitä varmaan jotenkin ajattelee, että tässä painossa viikkopudotus olisi huomattavasti suurempi. Varmasti olisikin, jos joka päivä söisi oikein ja liikkuisi ahkerasti. Pitääkin yrittää muuttaa pettymys motivoivaksi voimaksi, joka ajaa liikkumaan. Syömisten suhteen täytyy myös skarpata.

Toivottavasti muutaman viikon kuluttua voin olla onnellinen pudotukseeni tai ainakin pudotuksen eteen tekemääni työhön. On siis aika kääntää uusi vaihde päälle, kunhan tauti helpottaa.

Tekosyyltä tuo taudin helpottaminenkin kuulostaa jopa omaan korvaani mutta pitää tiedostaa fakta, että kipeänä liian voimakas liikkuminen altistaa ikäville taudeille. Voi tulla sydänlihaksen tulehdus tai muuta vakavaa. Paras siis ihan tosissaan odottaa voinnin kohentumista ennen liikunnan lisäämistä. Ruokavalion kuntoon laittaminen taas saa alkaa heti.

Karhunpoika sairastaa

Hirveetä katsoa, kun pienellä on paha olla. Pian vuoden vanha kuopus on tässä samassa taudissa ja yöt ovat olleet kovin hankalat. Nukahtaa hetkeksi ja herää itkien. Onneksi särkylääke on helpottanut toistaiseksi mutta pian pitää harkita lääkäriin menoa, jos tilanne jatkuu. Epäilen, että saattaa mennä korviin, koska se on vähän sukuvika.

Juuri äsken sain nukahtamaan uudelleen ja olen onnellinen, ettei valvominen jatkunut aamu neljään, kuten viime yönä. Omakaan vointi ei ole kovin hyvä, joten en tiedä, olisiko minusta edes ollut valvomaan uudestaan aamuyöhön. Nyt onneksi pääsen nukkumaan.

Nyt on ollut aika valituspitoisia kirjoituksia. Koittakaa kestää. Toivottavasti tauti selättyy nopeasti ja pääsen takaisin projektin pariin. Jospa sitä jaksaa sitten taas uudella energialla ja motivaatiolla paussin jälkeen.

Plussa taitettu

Viime viikon plussalukema on enää muisto vain. Tänä aamuna vaaka näytti 118,4 kg eli 700 grammaa vähemmän kuin viime viikolla ja 100 grammaa vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten. Pieni pudotus mutta pudotus kuitenkin. Pitää siis olla tyytyväinen.

Syömiset olleet tänään edelleen ihan mitä sattuu. Kurkku kipeä eikä ruoka maistu. Jäätelöä söin, kun se auttaa tuohon kurkkukipuunkin. Ei ehkä viisain teko painonpudotusta ajatellen.

Liikuntaa en ole edes harkinnut.

Onneksi nämä taudit eivät yleensä viikkokaupalla kestä, joten kyllä tämä tästä. Eipä varmaan huonot syömiset ja liikkumattomuus ihan katastrofia aiheuta lyhyessä ajassa.

Flunssa taas

Johan tässä jo kertaalleen on oltu kipeänä ja nyt taas nousi kuume ja olo on heikko. Viimeksi nuha menikin turhan nopeasti ohi ja arvelinkin, että uusi jossain vaiheessa iskee. Nyt se sitten iski. Kettu!

Ei ole herkkua olla itse kipeänä yhtä aikaa lasten kanssa mutta ei sille mitään mahda.

Syömiset ovat olleet vähän mitä sattuu, kun oikein mitään ei tee mieli mutta pakko on kuitenkin syödä. Liikkuminen on ollut lähinnä sohvan ja vessan väliä.