Ravitsemusterapeutti

Tänään oli ravitsemusterapeutin tapaaminen. Ei siis ravintoterapeutin, kuten aikaisemmin kirjoitin, jos noilla nyt jotain eroa on.

Ei käynnistä kovinkaan paljon ollut hyötyä. Katseli täyttämääni nettiruokapäiväkirjaa ja pari kommenttia tuli. "Et syö kauheasti leipää?" ja "Hyviä rasvoja voisit käyttää lisää, öljyä ja margariinia. Niin ja pähkinät ja mantelit olisivat hyviä rasvan lähteitä myös." En tosiaan syö leipää päivittäin, joskus menee viikkoja ilman. Lisäksi paistan lähes kaiken ilman mitään rasvoja, koska käytän teflonpannuja.

Energiansaanti-% suositteli, että 40-50 % tulisi hiilihydraateista, 20-30 % proteiinista ja noin 30 % rasvasta. Kokonaisenergiamäärä saisi olla 1600-1800 kcal vuorokaudessa. Yksittäiset ylitykset ja alitukset eivät kuulemma haittaa, kunhan keskiarvo olisi tuota luokkaa.

Mun syöminen on aina ollut aika iltapainoitteista. Syön ensimmäisen kerran yleensä vasta puolilta päivin ja viimeisen kerran klo 21-22. Tähän terapeutti totesi, että se ei haittaa, koska aterioiden välit ovat kuitenkin sopivat. Treenatessa kuitenkin olisi hyvä syödä edes hedelmä tai muu kevyt ateria päivän alussa. Mulla vaan ei heti herättyä oikein maistu vaikka olenkin opettelemassa aamupalan syömistä vaihtelevin menestyksin.

Proteiinijugurtteja ja juomia suositteli rankan treenin päätteeksi palauttavaksi juomaksi mutta totesi, että toki siihen käy muukin ateria, joka sisältää proteiinia.

Välipaloja ei hänen mukaansa ole välttämätöntä syödä. Jos kuitenkin tuntuu verensokerin heittelyä tms, niin sitten olisi hyvä lisätä välipala ruokarytmiin mukaan.

Mukaan sain yleisohjeita ruokailuihin, vaikka terapeuttikin totesi, etteivät ne oikein mulle sovi, koska ne sisältävät aika paljon leipää ja lisukkeita, kuten perunaa ja riisiä. En siis syö edes joka päivä perunaa, makaronia tai riisiä vaan tykkään kasvis-liharuoasta sellaisenaan.

Muutettavaa tosiaan olisi tuo rasvan saannin lisääminen nimenomaan hyvistä rasvoista. Muuten syömiseni tällä hetkellä ovat kuulemma kunnossa. Herkkujakin saa olla kohtuudella, kuten mulla nyt on ollutkin.

AH-kerho

"Hei. Olen 100 kilon keijukainen ja olen herkkuholisti."
"Hei, 100 kilon keijukainen."

Alkoholismin yhteydessä usein kuulee sanottavan, että alkoholisti ei koskaan kykene palaamaan alkoholin kohtuukäyttäjäksi. Koskeekohan sama myös herkkujen suurkuluttajia?

Olen huomannut, että jos olen pitkään syömättä herkkuja, niin niitä ei edes tee mieli. Jos niitä taas syö, niin kerralla saattaa mennä vaikka pussi jos toinenkin. Lisäksi nämä mieliteot ovat kausittaisia eli joskus tekee kauheasti mieli suklaata, kun taas toisena kautena voisi syödä litroittain jäätelöä. Onko teillä muilla samaa?

Sokeririippuvuudesta ja karppaamisesta on kirjoitettua sanaa paljonkin. Toisaalta juttua löytyy sekä puolesta että vastaan. Itse en ainakaan tällä hetkellä mieti varsinaista karppaamista mutta herkut ja leivän voisin jättää kokonaan pois. Leipää en siis muutenkaan syö kauheasti, joten se ei kovin suuri muutos olisi. Nuo herkut taas...well, you know.

Onko väärin olla pettynyt?

Projektin aikana on lähtenyt 3,8 kg. Kai siihen pitäisi olla tyytyväinen vaan kun en ole. Olisi paljon mukavampi nähdä suurempia lukuja. Omaa syytähän tuo pieni lukema on. Olen käynyt syömässä ravintolassa, en ole liikkunut joka päivä, herkkuja olen syönyt jne. Ihan oma vika siis mutta pettymys se on siitä huolimatta.

Sitä varmaan jotenkin ajattelee, että tässä painossa viikkopudotus olisi huomattavasti suurempi. Varmasti olisikin, jos joka päivä söisi oikein ja liikkuisi ahkerasti. Pitääkin yrittää muuttaa pettymys motivoivaksi voimaksi, joka ajaa liikkumaan. Syömisten suhteen täytyy myös skarpata.

Toivottavasti muutaman viikon kuluttua voin olla onnellinen pudotukseeni tai ainakin pudotuksen eteen tekemääni työhön. On siis aika kääntää uusi vaihde päälle, kunhan tauti helpottaa.

Tekosyyltä tuo taudin helpottaminenkin kuulostaa jopa omaan korvaani mutta pitää tiedostaa fakta, että kipeänä liian voimakas liikkuminen altistaa ikäville taudeille. Voi tulla sydänlihaksen tulehdus tai muuta vakavaa. Paras siis ihan tosissaan odottaa voinnin kohentumista ennen liikunnan lisäämistä. Ruokavalion kuntoon laittaminen taas saa alkaa heti.

Voihan kalorit!

Rasittavaa, kun syömiäni tuotteita ei löydy suoraan kiloklubin tietokannasta. Sitten saa etsiä ja pähkäillä, mikä tuote nyt parhaiten vastaisi syömääni. Jospa siihen tottuu, kun aikansa taistelee.

Nyt kun olen kirjaillut noita kaloreita ylös, niin yllätyksekseni 1500 kcal mahtuu paljonkin syömistä. Tuntuu, että olen syönyt ihan riittävästi ja silti tällä pitäisi painon pudota? Annoskokoni on aikaisemmin ollut selkeästi turhan suuri ja olen syönyt itseni ihan täydeksi. Nyt taas heti aterian jälkeen tuntuu hetken aikaa, että voisi syödä lisää mutta puolessa tunnissa olo muuttuu kylläiseksi, eikä muuta enää tee mieli.

Herkkujen määrä on pienentynyt selkeästi mutta totesin itsellenikin, että totaalikieltäytymiseen en ala. Nyt seuraan vaan, että kalorit pysyvät alle kiloklubin suosituksen, joka on kohdallani noin 1700 kcal. Mietityttää kyllä, että voiko noin suurella kalorimäärällä laihtua ihan mukavaa vauhtia?

Tänään olen kävellyt rattaita työnnellen noin 2 kilometriä ja lisäksi touhunnut tunnin verran lasten kanssa pihalla. Siinä olikin tämän päivän saldo.

Niin ja löysin tarjouksesta erittäin edulliseen hintaan ateriankorvikkeita. Siis sellaisia veteen sekoitettavia jauheita. Ostin muutaman paketin ja ajattelin, että niitä voisi käyttää korvaamaan ateriaa silloin tällöin, koska niissä tuntui olevan tärkeitä ravintoaineita. Mulla siis joskus meinaa päivällä jäädä syömättä, kun lasten kanssa touhuillessa syöminen meinaa unohtua. Tuollainen korvike tuntui kovin helpolta ratkaisulta ongelmaan. Makukin oli mielestäni hyvä ja kaloreita yhdessä annoksessa 200-220 kcal.

Tanssimatto on saanut kyytiä

Tänään olen rääkännyt armottomasti tanssimattoa. Kahdessa jaksossa ja yhteensä noin 1,5 tuntia musiikin mukana pomppimista. Mahtaa tanssimatto huutaa armoa, kun tällainen jättiläinen hyppii päällä. Ei ole onneksi ainakaan vielä hajonnut, joten kaipa se kestää tällaisetkin painot.

Yhtään herkkua en ole syönyt tänään. Mieli teki mutta otin jääkaapista pari porkkanaa ja järsin niitä. Pahin makeanhimo onneksi meni sillä ohitse ja jäi keksit syömättä. Pieniä askelia, pieniä askelia.

Viljojen poistamista ruokavaliosta on ehdotettu. Vielä en tahtoisi alkaa millekään tietynlaiselle ruokavaliolle vaan tarkoitus olisi syödä monipuolisesti ja pienentää annoskokoja. Näin olen toistaiseksi tehnyt. Ehkä jossain vaiheessa, jos tämä tapa ei tuota tuloksia, voin miettiä muita vaihtoehtoja. Kovin ehdotonta ruokavaliota en usko, että pystyisin jatkamaan pitkään ja tarkoituksena olisi kuitenkin saada loppuelämän kestäviä muutoksia aikaan.