Tässä on nyt juhlittu urakalla! Perjantai meni leipoessa ja sekä eilen että tänään on ollut vieraita juhlistamassa lasten syntymäpäiviä. Tosin viralliset synttärit eivät olleet juuri nyt kummallakaan mutta aikataulusyistä juhlittiin vasta nyt molempia.
Mässäilyä ja herkuttelua siis ollut viemässä tehokuurin aikana saavutetut tulokset. En ole vaa'alle uskaltautunut ja se saakin jäädä perjantaille.
Liikuntaa on tullut siivotessa ja hieman lasten kanssa ulkoillessa. Ei siis kovinkaan paljoa. Välillä halua olisi mutta aikaa ei tunnu riittävän. Missä välissä te muut pienten lasten äidit pääsette liikkumaan?
"Törmäsin" sattumalta blogiisi laihdutus-ja kuntoiluvinkkejä hakiessani. Luin kertaistumalta kirjoituksesi läpi, koska olen itse samassa tilanteessa, laihdutusurakkani on alkumetreillä ja juuri liikkumisen sovittaminen kotiäidin arkeen on minulla ollut äärimmäisen vaikeaa miehen pitkien työpäivien takia. Onkin siis ollut huomattavasti helpompaa istua sohvalla säälittelemässä ajanpuutetta ja tunkea herkkuja suuhun, kuin käyttää aika järkevämmin.
VastaaPoistaPari viikkoa sitten päätin, että tilanteeseen on tultava totaalinen muutos: painoa kertynyt yli 100kg lyhyeen varteeni! Olin jo pyristellyt sokerikoukusta pikkuhiljaa irti ja muokannut ruokavaliotani terveellisemmäksi. Liikunnalle olisi siis revittävä aika jostakin. Itseni tuntien, ajatuskin liikkumaan lähtemisestä kello 20 jälkeen lasten mentyä unille, sai painautumaan tiiviimmin sohvan pohjaan. Mieheni totesi aikapulma-narinaani "Oletko huomannut, kuinka liikunnalliset ihmiset ottavat sen ajan jostakin?" Kiukunkuohahduksen jälkeen, hetken asiaa tuumailtuani, päätin kokeilla liikkua kuopuksen päiväunien aikana. Keskimmäiset lapset pärjäävät hetken keskenään, kun olen kuitenkin toisessa päässä taloa itkuhälytin mukana. Käytössäni on siis pieni kuntosali, josta toistaiseksi käytän lähinnä juoksumattoa. Lisäksi teen vatsa- ja selkälihaksia. Koska aika on rajallinen, pyrin tehokkaaseen reilun puolen tunnin treeniin 5krt viikossa. Tämä on toiminut hienosti! Lisäksi olen välillä hiekkalaatikon reunalla patsastelun sijaan käyttänyt hiekkiksen reunalautaa steppilautana ja stepannut aikani kuluksi niin pitkään, kuin olen jaksanut. Välillä olen tehnyt askelkyykkyjä niin pitkään, kuin on pystynyt. Lapset ensin alkuun katsoivat vähän viistosti, mutta nyt se on jo ok. Itse vain ihmettelen, miksen moista ole keksinyt aiemmin? Ja kohtahan sitä saa huisin hyvää hyötyliikuntaa lumitöissä. Omakotiasujan onnea;)
Tsemppiä kovasti koitokseen!
Tsemppiä sullekin. :)
PoistaMietin jossain vaiheessa myös liikkumista lasten päiväunien aikaan mutta ne vaan eivät halua nukkua yleensä yhtä aikaa. Yksinäänkään eivät vielä pärjää, kun esikoinenkin on vasta hieman yli 2-vuotias. Hankalaa.
Jostain sitä aikaa olisi revittävä.
Lisäongelman mun kohdalla tuo mun polvi, joka ei ihan mitä tahansa kestä. Askelkyykyt ovat täysin nou nou mutta tuota hiekkalaatikon reunalle askellusta voisi kokeilla. Kiitos vinkistä.
Meillä kuopus nukahtaa yleensä klo 21-22 välillä (jolloin kirjoittelen tänne). Joskus aikaisemmin ja joskus myöhemmin. Näihin aikoihin ei tosiaan enää jaksa tehdä muuta kuin rentoutua hetken aikaa netissä pyörien ennen nukkumista.
Meillä kans isompi lapsio 2,5-vuotias. Vien yleensä pienemmän yläkertaan päikkäreille, ja sitten laitan esikoiselle tietokoneelle jonkun lasten elokuvan pyörimään. Itselle musiikkia, ja eiku tanssimaan :D
VastaaPoistaJa joskus kun jaksan ja oon oikeella tuulella, niin heitän muksut tuplarattaisiin ja lähden kävelylle. Toi isompihan kyllä jonku matkaa jaksaa kävelläkin, mutta vauhti ei silloin kauheesti päätä huimaa, ja meillä ei oo täällä maalla kauheesti jalankulkuväyliä :(
Mä yleensä laitan esikoisen nukkumaan kun olen saanut kuopuksen nukahtamaan. Kuopus siis nukahtaa itekseen pinnasänkyynsä yleensä mutta esikoinen ei nuku, jos en mene pötköttämään viereen.
PoistaMeillä tuo isompi kävelee jo tuonne lähimpään keskukseenkin eli sen runsaan 1,5 km. Vauhti vaan suhteellisen hidasta. Aina siis tuplavaunut mukana.