Väsyttää..

Tiedättekö ne päivät, kun mikään ei tunnu onnistuvan? Tänään oli juuri sellainen päivä..

"Ei paatteet" (eli vaatteet), "Ei mennä", "Ei vaippa", "Ei vauva" (eli pikkuveli), "Ei kyytiin" (rattaisiin), "Ei ruoka", "Ei nukkuu", "Ei kotii"... Ihanaa, kun lapsi on oppinut puhumaan edes vähän mutta tuo jokaiseen liitetty "EI" alkaa tulla korvista ulos. Lisäksi tänään on tainnut olla ilmassa jotain tappelukaasua, sillä veljekset ovat olleet toistensa kimpussa koko päivän.

Niin ja mukavaan päivään toi vielä lisäihanuutta viiden aikaan tullut puhelu, jossa ilmoitettiin, että lapset eivät pääse lähipäiväkotiin vaan joutuvat kauemmas. Lisähaastetta siis työmatkoihin, kun pääsee viemään/hakemaan lapset työmatkaa ajatellen "väärään" suuntaan. Sitten toivotaan, että aamuisin ei ole muita ihmisiä vaunujen/rattaiden kanssa liikkeellä, ettei myöhästy töistä, kun ei ole mahtunut tuplien kanssa bussin kyytiin. Työnantaja ei ehkä tykkää, jos tulee myöhässä, kun "bussissa oli jo rattaat, niin ei mahduttu kyytiin ja piti odottaa seuraavaa".

Edellispäivänä tuli soitto, että hammaslääkäriaika, jonka olen varannut pari kuukautta sitten, on peruttu hammaslääkärin sairastumisen vuoksi. Viime viikolla samaista aikaa oltiin perumassa kokouksen vuoksi, joten sairastumista on hieman vaikea uskoa todeksi, vai mitä mieltä te olette?

Pelottaa vaan, että mikä on se kolmas huono uutinen, sillä ikävyydethän tulevat kolmen kimpassa. Hajoaako jokin kodinkone? Tippuuko katto niskaan? Vai katoaako mahdollisesti loputkin järjen rippeet tappelupukareita erotellessa?